Hienon viikon tiistai

Aamu lähti käyntiin hyvin kahvilla ja kakulla. Kipaisin työpaikalle, ja, noh, ei voi olla totta! Tiimi oli edellispäivänä ensin vähän touhuillut työpöytäni äärellä, kuten kuvasta 1*) näkyy, ja täyttänyt sen sitten yllätyksillä, kuten kuvassa 2**).

*) Oikeasti pöytäni on aina täysin tyhjä, suorastaan askeettinen. Tämä näkymä ei siis ole minun jäljiltäni. :D

**) Mukana pitkään ihailemani ja haaveilemani Firman villasukat. <3 Nyt ne sain!

Onneksi piccolo-skumppaa oli jäljellä pari pulloa, joten vein takaisinpäin tervehdykseksi ne. Näinä nykyisinä etäaikoina myös etäjuhlinta vaatii vain pientä kekseliäisyyttä ja pieniä pulloja.

Päivällä oli haastattelu, joka katkaisi työpäivän. Miten sitä voikin olla niin huono vastaamaan kysymyksiin? Jos eilisen päivän huonoin hetki oli kynnenkärjen lohkeaminen***), tämän päivän heikoin suoriutuminen oli kyllä tässä. Riman ali pääsee näköjään todella syvältä.

***) Ja senkin (siis sen lohjenneen kynnen) sain siististi leikattua kuntoon.

Työpäivä itsessään jatkui sitten iltaan asti. Väsyneenä ja vannemainen pääkipu kiristäen saunanlauteille, ja sen jälkeen luulisi, että vihdoin jo unosille, mutta todellakaan ei. Mikä niissä kierroksissa on, että ne nousevat aina iltaa kohden?

Ai niin, ai niin! Uusi kirjaidea!****) Tämän meinasin melkein unohtaa, vaikka idean kehittely vei päivän vapaa-ajasta aika paljon aivokapasiteettia ja pisti ihan puhumaan itsekseni ääneenkin. Tänään(kään) en silti kirjoittanut mitään.

****) Tämä uusi tuli niiden kolmen, toistaiseksi kirjoittamatta olevan kirjaidean lisäksi.